Kannanotto: Minne katosi yhdenvertainen lukiokoulutus?

Posted on Posted in Ajankohtaista, Kannanotot

Minne katosi yhdenvertainen lukiokoulutus?

Kannanotto julkaistu 17.11.2016. Julkaisuvapaa heti.

Lähes 2400 lukiolaista marssi eilen ulos kaduille osoittamaan mieltä Jyväskylän koulutusyhtymän kaavailemia leikkauksia vastaan. Myös Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry. on syvästi huolissaan leikkauksista ja jyväskyläläisten nuorten yhdenvertaisesta asemasta lukiokoulutuksessa.

Jyväskylän lukiolaisten tilanne on jo nyt heikko valtakunnallisella tasolla. Yhtä toisen asteen opiskelijaa kohden käytetään opetukseen 3800 euroa. Käytettävä summa on 20 suomalaisen kaupungin vertailussa pienin. Kaavailtujen leikkausten jälkeen emme voi puhua enää lukiokoulutuksen alueellisesta yhdenvertaisuudesta:

– Valtakunnallinen kilpailu korkeakoulupaikoista on suurta, eikä tilanne tule helpottumaan oppilaitosten pienentäessä sisäänottoaan. Lukiokoulutukseen kohdistuvissa leikkauksissa on kyse niinkin suuresta asiasta kuin jyväskyläläisten nuorten tulevaisuudesta, painottaa Jyvionin puheenjohtaja Emilia Lakka.

Kehityskulku on ollut nähtävissä jo pitkään – ja opiskelijat kärsivät siitä eniten. Koulujen ja luokkien koon kasvattaminen ei ole tehokasta kouluttamista. Pahimmillaan luokkakokojen kasvaminen johtaa siihen, etteivät kaikki kykene osallistumaan opetukseen tilanpuutteen vuoksi. Sillä on myös merkittäviä vaikutuksia kaikkien jaksamiseen:

– Luokkakokojen kasvu vaikuttaa suoraan opetuksen laatuun. Isot luokkakoot hankaloittavat opettajan opettamista, mutta myös oppilaiden keskittymistä. Tilanne voi johtaa pitkällä aikavälillä sekä opettajan että oppilaiden väsymiseen. Kiireinen, väsynyt opettaja ei myöskään pysty havaitsemaan ja puuttumaan opiskelijoiden ongelmiin oppimisessa tai jaksamisessa, toteaa Jyvionin hallituksen jäsen Brigita Krasniqi, Jyväskylän lyseon kasvatti.

Jyvioni muistuttaa, että lukioikäinen on vielä nuori, joka tarvitsee kasvaakseen tukea. Korkeakoulumaailmaan ja itsenäiseen elämään ponnistetaan eväin, jotka mahdollistavat osittain aikuisten aito välittäminen ja tuki:

– Opettajien tuella ja kannustuksella on todella iso merkitys etenkin niille nuorille, joiden kotona ei ole mahdollisuutta tarjota parhaita mahdollisia eväitä kasvuun. Isoissa luokissa syviä luottamussuhteita muodostuu opiskelijan ja opettajan välille heikommin. Juuri luottamusta ja opettajan ammattitaitoa tarvittaisiin siinä, että nuori kykenisi hahmottamaan omia vahvuuksiaan esimerkiksi jatkokoulutusta suunnitellessa, pohtii Jyvionin puheenjohtaja Riikka Leinonen.

Lukio-opetuksen resurssien vähäisyydessä huolestuttavinta kuitenkin on se, ettei Jyväskylän lukiokoulutuksessa kyetä tarjoamaan tarvittavaa määrää kursseja kaikille. Pahimmillaan opintoajat pitenevät opiskelijoista riippumattomista syistä. Jyvioni muistuttaakin, että lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä lain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on myös “tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja”.

Tämä tavoite on aidosti vaarassa Jyväskylässä. Jyvioni vaatiikin, että tilanteeseen puututaan myös muutoin kuin asiaa tutkimalla koulutuskuntayhtymässä – konkreettisia, opiskelijoiden asemaa parantavia tuloksia on saatava aikaan mahdollisimman pian.

 

Emilia Lakka
Puheenjohtaja
040 5947256
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Riikka Leinonen
Puheenjohtaja
040 7664135
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Brigita Krasniqi
Hallituksen jäsen

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry.

Vetoomus koulutuksen, sivistyksen ja opiskelijoiden oikeudenmukaisen kohtelun puolesta

Posted on Posted in Ajankohtaista, Kannanotot
4.4.2016

Jyvioni – Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry. tapasi #koulutusennustus-kampanjan puitteissa kymmeniä lukio- ja korkeakouluopiskelijoita Jyväskylässä ja Helsingissä. Heistä 52 halusi kuvauttaa itsensä ja lähettää terveiset opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasoselle. Keskustelimme monien kanssa koulutusleikkauksista yleisellä tasolla, mutta myös erityisesti opintotukileikkauksista.

Opiskelijat kokevat – kuten monet muutkin suomalaiset – että he osallistuvat mielellään talkoisiin siinä missä muutkin. Erittäin massiivisten koulutusleikkausten takia ilmapiiri on kuitenkin huolestunut. Opiskelijoista ei tunnu, että he osallistuvat nyt talkoisiin vaan koulutuksen yleiseen heikennykseen.

Moni kokee, ettei tulevaisuudesta ole takeita. Tämä huoli ei synny vain huonosta taloudellisesta tilanteesta, vaan siitä, kuinka päättäjät tekevät arvovalintoja. Suomessa koulutus ja sivistys on nähty läpi talousvaihteluiden läpi kantavana voimavarana. Nyt tuntuu siltä, että tähän voimavaraan ei haluta enää panostaa.

Opintotukileikkausten osalta sekä lukiolaiset että yliopisto-opiskelijat ovat huolissaan etenkin tulevien korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista. Moni opiskelija elää jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Huoli omasta toimeentulosta painaa monia opiskelijoita, mikä edistää osaltaan pahoinvointia. YTHS:n mukaan mielenterveysongelmat ovatkin opiskelijoiden yleisimpiä terveysongelmia.

Jotta opiskelijat voivat opiskella tehokkaasti, heillä täytyy olla riittävä toimeentulo. Jatkuva opintoaikojen lyhentäminen ja toimeentulon pienentäminen on kuin polttaisi kynttilää kahdesta päästä. Hallituksen tulisikin harkita tarkasti toimiaan – emmehän halua nuoria, jotka palavat loppuun ennen työelämään pääsyään.

Monet kokevat opintotuen mahdollisen lainapainotteisuuden siedettävänä ratkaisuna. Lainaosuuden lisääminen ei saa kuitenkaan olla ainoa ratkaisu. Tulevaisuuden työelämä on erilainen kuin nyt: yhä harvempi työllistyy virkaan tai toisen palkolliseksi. Mikäli hallitus haluaa tukea yhä useampaa työllistämään itseään, tulee muistaa, ettei kymmenien tuhansien eurojen laina houkuttele kokeilemaan onneaan itsensä työllistäjänä.

Mikäli hallitus haluaa nopeammin hyviä ja tuottavia työntekijöitä Suomeen, se ei onnistu kiristämällä ja pelottelemalla. Ihmiset reagoivat pelkoon ja huoleen eri tavoilla. Moni lamaantuu, vain osa kykenee kovempiin suorituksiin. Osa lähtee parempien mahdollisuuksien perään. Moni opiskelija haaveilee elämästä ulkomailla – siellä missä tiede ja osaava opetus saavat enemmän resursseja. Toiset eivät taas uskalla lähteä vaihto-opintoihin kansainvälistymään, koska pelkäävät opintoajan venyvän ja opintotukikuukausien loppuvan.

Vetoamme suomalaiseen vahvaan koulutus- ja sivistysperinteeseen, koulutuksen yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja oikeudenmukaiseen toimeentuloon verrattuna muihin ihmisryhmiin. Opintotukea ei tule heikentää pienentämällä opintorahan osuutta, vähentämällä tukikuukausia ja kiristämällä opintotuen ehtoja – sen sijaan tulee siirtyä kaikille yhteiseen perustuloon.

#koulutusennustus-kampanjan puolesta,

Emilia Lakka
Puheenjohtaja
Jyvioni – Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry.

Riikka Leinonen
Puheenjohtaja
Jyvioni – Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry.

 

koulutusennustus_vetoomus_opetusministerille-02