Kannanotto: Hippoksesta Suomen paras ja suurin lähiliikuntapaikka

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot

Hippoksesta Suomen paras ja suurin lähiliikuntapaikka

Julkaistu 29.11.2016. Julkaisuvapaa heti.

Suomessa on tällä hetkellä kova urheilurakentamisen buumi. Maamme suurimpiin kaupunkeihin suunnitellaan tällä hetkellä jopa kolmea suurta liikunta- ja urheilukeskittymää. IFK:n Helsinki Garden -hanke on edennyt suunnittelukilpailuun ja Tampereen Kansi ja Areena -hankkeesta on allekirjoitettu toteutussopimus kesällä. Lisäksi kehitteillä on Jyväskylän oma Hippos2020 -hanke, joka muiden vanavedessä pyrkii kansainvälisesti merkittäväksi urheilukeskittymäksi vuoteen 2020 mennessä.

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry epäilee, että Suomessa olisi kysyntää kolmelle huippu-urheilun suurhankkeelle:

—  On todella iso kysymys, kuinka kaikki kolme hanketta onnistuvat saamaan rahoitusta samaan aikaan. Pelkästään Hippos 2020-hankkeeseen pyritään saamaan yli 200 miljoonaa euroa yksityistä ja julkista rahaa, minkä saavuttaminen tuntuu todella epätodennäköiseltä näissä olosuhteissa, ihmettelee Emilia Lakka, Jyvionin puheenjohtaja. Kaupungin muutamien kymmenien miljoonien rahoitusosuus tuntuu jossain määrin riskisijoitukselta, jatkaa Lakka.

Hippos 2020-hankkeen suuntaa on pohdittava uudelleen. Jyväskylän kaupungilla on oiva mahdollisuus tehdä Hippoksesta Suomen paras, suurin ja vaikuttavin lähiliikuntapaikka. Nykyiset suunnitelmat hyödyttävät lähinnä huippu-urheilua, eivät tavallisten liikkujien tai vähemmistöjen mahdollisuuksia.

Jyväskylä identifioituu jo nyt houkuttelevana opiskelu- ja työskentelypaikkana nuorille. Tätä imagoa tulisi edelleen kehittää sillä, että Jyväskylän kaupunki tarjoaa asukkailleen maan parhaat palvelut liikkua laadukkaissa ulkotiloissa ja pääosin ilmaiseksi. Näin pystytään tarjoamaan palveluja myös niille, jotka liikkuvat nyt vähiten.

— Parhaimmillaan Hippos on kaupungin tärkein liikunta- ja urheilukeskittymä, mutta sillä tulee olla merkittävä rooli myös kaupungin viher- ja virkistysalueiden jatkumossa. Alueen ulkotilojen laadukkaaseen suunnitteluun täytyy panostaa huomattavasti nykyistä enemmän ja Hippos tulee nähdä kiinteänä osana Kehä Vihreää, vaatii Riikka Leinonen, Jyvionin puheenjohtaja sekä maisema-arkkitehtuurin ja liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija.

Hippos sijaitsee loistavalla paikalla tarjotakseen asukkaille ja vierailijoille Suomen parhaat virkistys- ja liikuntapalvelut. Jyvioni huomauttaakin, että alueen saavutettavuutta julkisella liikenteellä sekä pyörällä ja kävellen tulisi parantaa huomattavasti. Nykyisissä suunnitelmissa ei ole tarpeeksi pohdittu esimerkiksi Hippoksen liittymistä Jyväskylän kehittyvään pyöräilyverkostoon.

Sen sijaan alueen sijainti valtakunnallisten urheilun megatapahtumien paikkana on kehno. Vierailijamäärien kasvattaminen on ongelmallista: Hippos sijaitsee kaukana valtaväylistä sekä julkisen liikenteen terminaaleista, eivätkä nykyisten kulkuyhteyksien kapasiteetti riitä kävijämäärien kasvaessa. Isojen tapahtumien vaatima pysäköintitila vie kohtuuttomasti tilaa itse liikunta- ja urheilutoiminnoilta.

Jyvioni vaatii, että Hippoksen suunnitelmia on tarkasteltava suhteessa kaupungin resurssiviisaisiin tavoitteisiin. Alueen suunnitelmat eivät saa perustua yksityisautoiluun, vaikka alueella käytetty rahoituksen kumppanuusmalli sekä suunnitellut toiminnot vaativatkin riittäviä kävijämääriä. Alueen houkuttelevuutta pitää lähestyä kävelyn, pyöräilyn ja liikunnallisesti houkuttelevien ulkotilojen näkökulmasta.

Maailmalta löytyy useita esimerkkejä kumppanuusmallein toteutetuista laadukkaista lähiliikunta- ja moniaktiviteettipuistoista. Kyse on ennen kaikkea tahtotilasta: Tavoitteleeko Jyväskylä asemaa huippu-urheilun ja viihteen megakeskuksena vai kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia edistävänä edelläkävijänä?

 

Emilia Lakka

Puheenjohtaja
040 5947256
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

 

Riikka Leinonen

Puheenjohtaja
040 7664135
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

 

cropped-jyvioni_tausta_face_terävä-1.png

Kannanotto: Minne katosi yhdenvertainen lukiokoulutus?

Posted on Posted in Ajankohtaista, Kannanotot

Minne katosi yhdenvertainen lukiokoulutus?

Kannanotto julkaistu 17.11.2016. Julkaisuvapaa heti.

Lähes 2400 lukiolaista marssi eilen ulos kaduille osoittamaan mieltä Jyväskylän koulutusyhtymän kaavailemia leikkauksia vastaan. Myös Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry. on syvästi huolissaan leikkauksista ja jyväskyläläisten nuorten yhdenvertaisesta asemasta lukiokoulutuksessa.

Jyväskylän lukiolaisten tilanne on jo nyt heikko valtakunnallisella tasolla. Yhtä toisen asteen opiskelijaa kohden käytetään opetukseen 3800 euroa. Käytettävä summa on 20 suomalaisen kaupungin vertailussa pienin. Kaavailtujen leikkausten jälkeen emme voi puhua enää lukiokoulutuksen alueellisesta yhdenvertaisuudesta:

– Valtakunnallinen kilpailu korkeakoulupaikoista on suurta, eikä tilanne tule helpottumaan oppilaitosten pienentäessä sisäänottoaan. Lukiokoulutukseen kohdistuvissa leikkauksissa on kyse niinkin suuresta asiasta kuin jyväskyläläisten nuorten tulevaisuudesta, painottaa Jyvionin puheenjohtaja Emilia Lakka.

Kehityskulku on ollut nähtävissä jo pitkään – ja opiskelijat kärsivät siitä eniten. Koulujen ja luokkien koon kasvattaminen ei ole tehokasta kouluttamista. Pahimmillaan luokkakokojen kasvaminen johtaa siihen, etteivät kaikki kykene osallistumaan opetukseen tilanpuutteen vuoksi. Sillä on myös merkittäviä vaikutuksia kaikkien jaksamiseen:

– Luokkakokojen kasvu vaikuttaa suoraan opetuksen laatuun. Isot luokkakoot hankaloittavat opettajan opettamista, mutta myös oppilaiden keskittymistä. Tilanne voi johtaa pitkällä aikavälillä sekä opettajan että oppilaiden väsymiseen. Kiireinen, väsynyt opettaja ei myöskään pysty havaitsemaan ja puuttumaan opiskelijoiden ongelmiin oppimisessa tai jaksamisessa, toteaa Jyvionin hallituksen jäsen Brigita Krasniqi, Jyväskylän lyseon kasvatti.

Jyvioni muistuttaa, että lukioikäinen on vielä nuori, joka tarvitsee kasvaakseen tukea. Korkeakoulumaailmaan ja itsenäiseen elämään ponnistetaan eväin, jotka mahdollistavat osittain aikuisten aito välittäminen ja tuki:

– Opettajien tuella ja kannustuksella on todella iso merkitys etenkin niille nuorille, joiden kotona ei ole mahdollisuutta tarjota parhaita mahdollisia eväitä kasvuun. Isoissa luokissa syviä luottamussuhteita muodostuu opiskelijan ja opettajan välille heikommin. Juuri luottamusta ja opettajan ammattitaitoa tarvittaisiin siinä, että nuori kykenisi hahmottamaan omia vahvuuksiaan esimerkiksi jatkokoulutusta suunnitellessa, pohtii Jyvionin puheenjohtaja Riikka Leinonen.

Lukio-opetuksen resurssien vähäisyydessä huolestuttavinta kuitenkin on se, ettei Jyväskylän lukiokoulutuksessa kyetä tarjoamaan tarvittavaa määrää kursseja kaikille. Pahimmillaan opintoajat pitenevät opiskelijoista riippumattomista syistä. Jyvioni muistuttaakin, että lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä lain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on myös “tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja”.

Tämä tavoite on aidosti vaarassa Jyväskylässä. Jyvioni vaatiikin, että tilanteeseen puututaan myös muutoin kuin asiaa tutkimalla koulutuskuntayhtymässä – konkreettisia, opiskelijoiden asemaa parantavia tuloksia on saatava aikaan mahdollisimman pian.

 

Emilia Lakka
Puheenjohtaja
040 5947256
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Riikka Leinonen
Puheenjohtaja
040 7664135
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Brigita Krasniqi
Hallituksen jäsen

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry.

Hallitushaastattelussa: jäsenvastaava Irina Tuokko

Posted on Posted in Blogi

Hallitushaastattelut jatkuvat!

Kevätkiireiden jälkeen meillä on vihdoin esittäytymisvuorossa Jyvionin hallituksen jäsenvastaava Irina. Lue haastattelusta, mikä kirja muutti Irinan elämän!

Moikka Irina! Kuulin, että sait juuri palautettua kandin. Good job! Kertoisitko hieman tarkemmin, mitä opiskelet ja mitä opinnoillesi kuuluu juuri nyt?

Opiskelen erityispedagogiikkaa eli toisin sanoen erityisopettajaksi. Erityisopettaja on kyllä terminä ehkä hirveintä mitä olen kuullut, siksi suosinkin termeinä oppimisen ohjaajaa tai oppimisen edistäjää. Myös yhteiskuntatieteistä aina kiinnostuneena, luen pitkinä sivuaineinani sukupuolentutkimusta ja yhteiskuntapolitiikkaa. Tämän kevään olen vääntänyt hampaat irvessä kandiani aiheesta transsukupuolisten nuorten kouluhyvinvointi. Kaikki järjestöhommat verottavat myös osan ajasta keväällä, joten kultaisen keskitien löytäminen omien stressitasojen kanssa on olennaista.

Mikä sai sinut lähtemään mukaan järjestötoimintaan ja varsinkin Jyvionin hallitukseen?

Olen pian 23-vuotias ja jo 19-vuotiaasta lähtien olen aktiivisesti miettinyt, että voi kun olisi kiva päästä vaikuttamaan hyvien arvojen puolesta, mutta vaikuttamiskeinot ovat olleet minulle aiemmin hieman mysteeri. Jyväskylään muuttaminen ja yliopistomaailmaan sisälle pääseminen avasivat maailmaani hurjasti ja olin ihmeissäni kaikesta siitä poliittisesta keskustelusta, jota käytävillä käytiin.

Olen aina kokenut itseni erittäin ujoksi ja kiusaantuneeksi persoonaksi uusien ihmisten kanssa, joten järjestötoimintaan lähteminen ei ollut ihan yksiselitteisen helppoa minulle. Otin ensimmäisen askeleen järjestötoimintaan viime syksynä erään tuttavan potkittua minua persuksille oikein lujaa, ja nyt puoli vuotta myöhemmin toimin neljässä eri järjestössä. Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta en olisi koskaan uskonut, kuinka paljon uutta tulen oppimaan itsestäni järjestötoiminnan kautta.

Miksi juuri Vihreät?

Kaikki lähti siitä, kun 13-vuotiaana tajusin kuuluvani seksuaalivähemmistöön ja lähdin hieman googlailemaan asiaa. Törmäsin muutamien Vihreiden poliitikkojen kirjoituksiin ja puheenvuoroihin, joissa he puhuivat seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien puolesta. Samaan aikaan tutustuin “vasta-argumentteihin”, joita mm. muutamat nykyisten hallituspuolueiden jäsenistä esittivät. Olin täysin tyrmistynyt siitä, kuinka joku voi 2000-luvulla verrata homoja villieläimiin ja kieltää heidän ihmisarvonsa. Tämä oli ensimmäinen asia, joka määritteli puolueellista kantaani. Ihmisoikeuksien ja erilaisten tasa-arvo -kysymysten lisäksi omaan paljon näkemyksiä hyvinvointiin, köyhyyteen, koulutukseen ja ylipäänsä talouteen liittyvistä asioista. Koen Vihreiden olevan ylivoimaisesti lähimpänä omia näkemyksiäni ja arvojani. Siksi Vihreät.

 

Koen Vihreiden olevan ylivoimaisesti lähimpänä omia näkemyksiäni ja arvojani. Siksi Vihreät.

 

haastattelu_irina

Myös maailmanpolitiikka on melko myllerryksessä. Minne päin maailmaa haluaisit matkustaa ja miksi?

No en ainakaan niihin maihin, missä tilanne on kaoottinen juuri nyt. Mukaan lukien myös Yhdysvallat ja Trumpin johtoasema republikaaneissa. Panamalle en myöskään haluaisi matkustaa. Itseasiassa kävin juuri Münchenissa reilun viikon reissulla. Euroopan maita on tullut kierrettyä 17 kappaletta ja tähän mennessä olen oppinut, että rakastan Alppeja, luonnonnähtävyyksiä, kaupunkeja, joissa on paljon vanhaa arkkitehtuuria ja värejä, sekä kaikkea, mikä voi tarjota tietoa ja näkemystä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Siksi München oli täydellinen yhdistelmä tätä kaikkea, varsinkin, kun teimme muutamia retkiä myös Saksan Alpeille.

Kaukana tulevaisuudessa siintää kuitenkin maailmanympärimatka, sillä melkeinpä jokainen maailmankolkka kiinnostaa minua.

Mikä kirja on vaikuttanut elämääsi pysyvällä tavalla ja miksi?

Tekisi mieli vastata tähän, että Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka. Koska kuitenkin luin tämän kirjan vasta hiljattain, en voi vielä määritellä sen pysyvää vaikutusta elämässäni.

Joudun siis vastaamaan, että Harry Potterin osat 3-7 ovat vaikuttaneet elämääni pysyvästi. Miksikö? En luultavasti olisi oppinut lukemaan ilman niitä – enkä varsinkaan päässyt yliopistoon. En lukenut pienenä juuri mitään muuta kuin sarjakuvia, ja niitäkin puoliksi pakolla. Käytännössä vihasin lukemista. Kuunneltuani kuitenkin äänikirjan yhdestä Potterista, innostuin niin paljon, että menin ja luin ensimmäisen kokonaisen kirjani.

Nyt kasvatustieteilijänä pyyhin aina välillä hikikarpaloita otsaltani, kun tiedostan, kuinka kriittisen merkittäviä nuo kirjat ovat olleet elämässäni. Ilman niitä, en olisi luultavasti koskaan kiinnostunut lukemaan mitään muutakaan.

Mikä on suurin toiveesi tällä hetkellä?

Jotta välttyisin vastauksilta, joissa koko maailman pelastetaan, niin toivon vaan, ettei tulisi takatalvea.

Hallitushaastattelussa: viestintävastaava Mari Kivijärvi

Posted on Posted in Blogi

Haastattelussa tänään Mari!

Jyvionin hallituksessa on paljon aivan uusia aktiivijäseniä tänä vuonna! Jyvionin hallitushaastatteluissa kolmantena vuorossa oleva hallituksen viestintävastaava Mari Kivijärvi on yksi heistä. Mari hyppäsi mukaan toimintaan loppuvuoden 2015 syyskokouksessa. Omien sanojensa mukaan ”ihan vaan kattelemaan” tullut Mari tempautui mukaan havaittuaan jyvionilaiset oikein mukaviksi tyypeiksi.

Hei Mari! Miten vuosi uutena Jyvioni-aktiivina on lähtenyt käyntiin?

No hei! Oikein mukavasti, kiitos kysymästä! Alkuvuosi on ollut kiireinen opintojen kanssa, mutta Jyvionin toiminta on tuonut mielekästä sosiaalista toimintaa ja vastapainoa opintohommille. Porukkaan on ollut helppo sujahtaa mukaan, ja viime aikoina meillä on tehty siistejä juttuja kuten #koulutusennustus-kampanja.

Opiskelet, siis! Minkä alan opinnot sinut ovat pitäneet kiireisenä?

Opiskelen kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa, olen maisteriopintojeni loppusuoralla. Alkuvuosi on mennyt gradua kirjoittaessa.

Mikä on lempipaikkasi Jyväskylässä?

Ehdottomasti yliopiston kirjasto, sillä sieltä ja sen läheltä löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee! Kirjoja, miellyttäviä nurkkia opiskeluun tai oleskeluun, tummapaahtoista kahvia Café Libristä, ruokaa Ilokiven väistöruokalasta tai ravintola Tilialta. Kirjastolta löytyy aina myös tuttuja, joiden kanssa vaihtaa kuulumisia ja päivitellä maailmanmenoa.

Vapaa-ajallani viihdyn myös Tuomiojärvellä, sillä sieltä puolestaan löytyy kaikki rentoutumiseen liittyvä: kesällä ykkösjuttuja ovat melonta, SUP-lautailu ja höntsälentopalloilu kavereiden kanssa, talvella taas tykkään pulahdella avannossa.

Miksi ja miten lähdit mukaan Vihreiden toimintaan?

Liityin Vihreiden jäseneksi kesällä 2014 kannanottona paremman maailman puolesta. Aktiivisemmin lähdin mukaan syksyllä 2015, kun yhteiskunnallinen keskustelu tuntui kärjistyvän pakolaiskriisin myötä. Muuttuneen tilanteen vuoksi olin entistä varmempi, että olin valinnut oikean puolueen. Halusin tietää vihreästä politiikasta ja puolueesta enemmän. Hainkin Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssille, ja tulin valituksi. Kurssin innoittamana lähdin Jyvionin syyskokoukseen, ja tässä sitä nyt ollaan.

Millaisiin asioihin haluat politiikassa vaikuttaa?

Haluan olla osaltani edistämässä tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa ympäristöystävällisten valintojen tekeminen olisi yksilöille helppoa, hauskaa ja houkuttelevaa. Kokonaisuus on laaja ja kattaa monia jokapäiväisiä asioita kuten ruokailun, liikenteen ja kulutustottumukset. Esimerkiksi kasvisruoan suosion kasvattaminen olisi tärkeää, sillä iso osa ilmastopäästöistämme muodostuu ruoantuotannosta. Nykyisellään kasvisruoka on kuitenkin edelleen erikoisruokavalion asemassa, sillä yhteiskunnassamme vallitsee edelleen vanhakantainen käsitys lihasta ruoan keskeisimpänä ainesosana…

 

Haluan olla osaltani edistämässä tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa ympäristöystävällisten valintojen tekeminen olisi yksilöille helppoa, hauskaa ja houkuttelevaa. Kokonaisuus on laaja ja kattaa monia jokapäiväisiä asioita kuten ruokailun, liikenteen ja kulutustottumukset.

Jahas, jahas, tämä taitaa olla sinulle tärkeä asia. Taisit osallistua vegaanihaasteeseen?

Kyllä, olin mukana tammikuun 2016 vegaanihaasteessa. Sitä ennen olin pitkään ollut kasvispainotteinen sekasyöjä, sillä kuvittelin, että vegaanin elämä on jotenkin hankalaa. Sain kuitenkin huomata erehtyneeni; iso osa ennakkoluuloistani kumoutui, kun huomasin, että kaveripiiriini oli kertynyt ”aivan tavallista elämää” eläviä vegaaneja. Lopulta itse kokeilemalla havaitsin, että ei vegaaniruokavalion toteuttamisessa ole sen suurempaa haastetta kuin maitotuotteita ja munia sisältävän lakto-ovo-kasvisruokavalionkaan toteuttamisessa. Vegaanisia reseptejä ja tuotteita on tarjolla niiiiin paljon, ja tietoa vegaanisesta ruokavaliosta on netti pullollaan!
Vaikka vegaanisesta ruoasta tällä tavalla intoilenkin, niin haluan huomauttaa, etten ole viemässä pihviä kenenkään lautaselta. Uskon yksilöiden valintojen ohjailussa ennemmin porkkanaan kuin keppiin ja evoluutioon ennemmin kuin revoluutioon. Olisi hienoa, jos ruokakulttuurissamme kasvisruoka nähtäisiin tasavertaisena vaihtoehtona liharuokien rinnalla.

No niin, nyt sinulla on oiva tilaisuus johdatella lukijamme kasvisruokailun maailmaan, joten paljastapa meille suosikkireseptisi!

Okei… Bravuuriini tarvitaan maustamatonta soijajogurttia ja sweet chili -dippimaustepussi, pakasteristikkoperunoita ja paketti vegaanisia quorn- tai soijanugetteja (pakaste tämäkin). Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen, lämpenemistä odotellessa sekoita dippijauhe soijajogurttiin ja laita dippi jääkaappiin tekeytymään. Kun uuni on lämmin, levitä jäiset ristikkoperunat pellille ja laita uuniin 25 minuutiksi. Noin puolivälissä perunoiden paistoa lisää joukkoon nugetit, anna paistua loppuun yhdessä. Kokoa osista ateria, jossa on noin kolmasosa perunoita, kolmasosa nugetteja ja kolmasosa dippiä sekä ketsuppia. Voilà, bon appetit, nauti Netflixin kanssa.

Tämä on suosikkireseptini siksi, sillä kasvisruokailun ei tarvitse olla pelkkää linssimuhjua tai porkkanamuunnelmia. Toki arvostan myös reseptin helppoutta… Odotan kyllä innolla jo Jyvionin kasvisruokakerhon kokoontumista, sillä ruoanlaitto ja uuden opettelu on porukassa hauskempaa.

 

haastattelu_mari1_1

Vaikuttaa siltä, ettei sinua tulla muistamaan ainakaan ruoanlaittotaidostasi… Mistä sinut sitten tullaan vielä muistamaan?

Toivon, että minua vielä joskus muistellaan työstäni taiteiden ja kulttuurin sekä suomalaisen sivistyksen ja vihreiden arvojen puolestapuhujana. Vähintään yhtä tärkeää olisi se, että jäisin mieleen hyvänä keskustelukumppanina, jolla on taito kuunnella.

Kiitoksia tästä rupattelutuokiosta. Haluaisitko lopuksi vielä kertoa jotain terveisiä niille, jotka ovat Jyvionista ja toiminnastamme kiinnostuneita?

Jos siellä on joku, joka miettii, että olisi kivaa lähteä mukaan Jyvionin toimintaan, mutta ei ihan uskalla, niin haluan rohkaista! Tule vaikka vain katsomaan kokousta tai muuta toimintaa. Meillä ei tarvitse olla mikään vihreän politiikan asiantuntija päästäkseen mukaan juttuun, vaan keskustelemalla ja tekemällä tutustuu ja oppii. Arastelin itse mukaan lähtemistä vähän turhan pitkään, älä sinä tee samaa virhettä.

 

haastattelu_mari3