Kommentti: Myös kaupunkimetsissä avohakkuut historiaan

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot

Artikkelikuva: Jani Sipilä, Greenpeace

Kommentti: Myös kaupunkimetsissä avohakkuut historiaan

Suomessa hakattiin viime vuonna metsää enemmän kuin koskaan. Taloudelliset paineet kohdistuvat niin valtion kuin yksityisten omistajien metsiin. Edes kaupunkien ja kuntien metsät eivät säästy avohakkuilta. Kaupungeissa ja kunnissa metsähakkuut tulevat usein niin lähelle, että lopputulos järkyttää eri tavalla kuin kauempana tapahtuvat hakkuut. Lopputulos on kuitenkin molemmissa sama: Koneellisen avohakkuun myötä ei tuhoudu ainostaan puiden muodostama metsä, vaan yhtälailla aikojen saatossa kehittynyt metsänpohja.

Ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö julkaisivat tänään 17.5.2018 ison kansalaiskampanjan Avohakkuut historiaan!  Tahtotilana on, että yhteisiä metsiämme kohdellaan paremmin. Kampanja kerää nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion metsämailla.

Kampanja osoittaa, että avohakkuille on vaihtoehtoja metsänhoidossa – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus toimii myös talousmetsissä. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen myötä metsä pysyy metsäisenä tehtyjen yläharvennusten jälkeenkin.

 

Kampanja osoittaa, että avohakkuille on vaihtoehtoja metsänhoidossa – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus toimii myös talousmetsissä.

 

Samaa periaattetta tulisi edistää myös kaupunkien ja kuntien omistamissa metsissä. Vaikka kunnalliseen metsäomaisuuteen kohdistuisi taloudellisia paineita, on avohakkuilla tehtävä metsänhoito kestämätöntä toimintaa etenkin kaupunkiympäristössä ja sen välittömässä läheisyydessä.

Kaupunkimetsä on isoa metsikköä vieläkin herkempi erilaisille häiriötekijöille. Rakennuskannan ympäröimä, pieneltäkin alueelta hakattu metsä on erityisen altis eroosiolle ja kuivumiselle. Samalla kaupunkiympäristöjen sinällään pirstaloituneet elinympäristöt pirstaloituvat muutamiksi vuosikymmeniksi entisestään. Joillekin lajeille se voi koitua kohtalokkaaksi.

Sekä isoissa että pienissä hakkuukohteissa avohakkuut siis tuhoavat paitsi maiseman, hävittävät potentiaalisesti tuhansien metsälajien kodit. Suomen metsien biodiversiteetti onkin heikentynyt. Esimerkiksi osa tutuista metsälintulajeista, kuten hömö- ja töyhtötiainen ovat nykyään uhanalaisia. Mustikkaakaan ei löydä enää yhtä helposti kuin aiemmin. Molemmissa tapauksissa kyse on metsäelinympäristöjen vähenemisestä.

Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut vaikeuttavat taisteluamme ilmastokatastrofia vastaan, kun hiilinieluna toimiva metsä menettää yhtäkkisesti ison osan biomassastaan. Samalla ne rasittavat myös vesistöjämme, jotka ovat jo tällä hetkellä paikoitellen rehevöityneitä.

Myös Jyväskylässä tulisi siis siirtyä avohakkuuttomaan metsänhoitoon. Jyväskylän kaupungin metsäohjelman luonnos on tällä hetkellä nähtävillä.

Vaikka metsäohjelmassa onkin moni hyviä puolia, siinä ei kuitenkaan kielletä avohakkuita yhtenä metsänhoidollisena toimenpiteenä. Kaupungista löytyy myös talousmetsää, jonka osalta todetaan: “Talousmetsät ovat kauempana asutuksesta ja keskeisiltä virkistysalueilta sijaitsevia metsiä, joita hoidetaan Metsänhoidon suositusten ja FSC-sertifikaatin periaatteiden mukaisesti. Talousmetsissä tavoitteena on tehdä hoitotyöt ja harvennukset ajallaan ja tehokkaasti, jolloin puusto pysyy jatkuvasti hyvässä kasvukunnossa, elinvoimaisena ja tuottavana. Talousmetsät kasvatetaan parhaiten kullekin kasvupaikalle sopivalla kasvatusmenetelmällä.

 

Avohakkuita ei ole onnistuttu osoittamaan taloudellisesta näkökulmasta sen tuottavammiksi kuin jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta.

 

Avohakkuita ei ole onnistuttu osoittamaan taloudellisesta näkökulmasta sen tuottavammiksi kuin jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Metsäohjelmassa tulisikin selkeästi lukea, että myös talousmetsää tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti kestävästi, eikä avohakkuita toteuteta missään.

Samalla metsäohjelman tulisi tunnustaa tosiseikka, että talousmetsätkin ovat keskeisiä kaupunkimetsien biodiversiteetin kannalta ja toimivat kaupungin alueella merkittävinä hiilinieluina.

Jyväskylän kaupungin metsäohjelmasta voi antaa palautetta 1.6.2018 asti.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on kerännyt päivässä yli 5000 allekirjoituista. Jyväskylän seudulla allekirjoituksia keräävät lähipäivinä mm. Greenpeace, Luonto-Liitto ja JYSLY. Nimiä kerätään mm. Yläkaupungin yössä kirkkopuistossa ja lähellä Lounaispuistoa. Netissä voit allekirjoittaa aloitteen avohakkuuttomien valtionmetsien puolesta osoitteessa:  http://avohakkuuthistoriaan.fi/

 

Riikka Leinonen
Hallituksen varajäsen

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry