Kommentti: Myös kaupunkimetsissä avohakkuut historiaan

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot

Artikkelikuva: Jani Sipilä, Greenpeace

Kommentti: Myös kaupunkimetsissä avohakkuut historiaan

Suomessa hakattiin viime vuonna metsää enemmän kuin koskaan. Taloudelliset paineet kohdistuvat niin valtion kuin yksityisten omistajien metsiin. Edes kaupunkien ja kuntien metsät eivät säästy avohakkuilta. Kaupungeissa ja kunnissa metsähakkuut tulevat usein niin lähelle, että lopputulos järkyttää eri tavalla kuin kauempana tapahtuvat hakkuut. Lopputulos on kuitenkin molemmissa sama: Koneellisen avohakkuun myötä ei tuhoudu ainostaan puiden muodostama metsä, vaan yhtälailla aikojen saatossa kehittynyt metsänpohja.

Ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö julkaisivat tänään 17.5.2018 ison kansalaiskampanjan Avohakkuut historiaan!  Tahtotilana on, että yhteisiä metsiämme kohdellaan paremmin. Kampanja kerää nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion metsämailla.

Kampanja osoittaa, että avohakkuille on vaihtoehtoja metsänhoidossa – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus toimii myös talousmetsissä. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen myötä metsä pysyy metsäisenä tehtyjen yläharvennusten jälkeenkin.

 

Kampanja osoittaa, että avohakkuille on vaihtoehtoja metsänhoidossa – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus toimii myös talousmetsissä.

 

Samaa periaattetta tulisi edistää myös kaupunkien ja kuntien omistamissa metsissä. Vaikka kunnalliseen metsäomaisuuteen kohdistuisi taloudellisia paineita, on avohakkuilla tehtävä metsänhoito kestämätöntä toimintaa etenkin kaupunkiympäristössä ja sen välittömässä läheisyydessä.

Kaupunkimetsä on isoa metsikköä vieläkin herkempi erilaisille häiriötekijöille. Rakennuskannan ympäröimä, pieneltäkin alueelta hakattu metsä on erityisen altis eroosiolle ja kuivumiselle. Samalla kaupunkiympäristöjen sinällään pirstaloituneet elinympäristöt pirstaloituvat muutamiksi vuosikymmeniksi entisestään. Joillekin lajeille se voi koitua kohtalokkaaksi.

Sekä isoissa että pienissä hakkuukohteissa avohakkuut siis tuhoavat paitsi maiseman, hävittävät potentiaalisesti tuhansien metsälajien kodit. Suomen metsien biodiversiteetti onkin heikentynyt. Esimerkiksi osa tutuista metsälintulajeista, kuten hömö- ja töyhtötiainen ovat nykyään uhanalaisia. Mustikkaakaan ei löydä enää yhtä helposti kuin aiemmin. Molemmissa tapauksissa kyse on metsäelinympäristöjen vähenemisestä.

Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut vaikeuttavat taisteluamme ilmastokatastrofia vastaan, kun hiilinieluna toimiva metsä menettää yhtäkkisesti ison osan biomassastaan. Samalla ne rasittavat myös vesistöjämme, jotka ovat jo tällä hetkellä paikoitellen rehevöityneitä.

Myös Jyväskylässä tulisi siis siirtyä avohakkuuttomaan metsänhoitoon. Jyväskylän kaupungin metsäohjelman luonnos on tällä hetkellä nähtävillä.

Vaikka metsäohjelmassa onkin moni hyviä puolia, siinä ei kuitenkaan kielletä avohakkuita yhtenä metsänhoidollisena toimenpiteenä. Kaupungista löytyy myös talousmetsää, jonka osalta todetaan: “Talousmetsät ovat kauempana asutuksesta ja keskeisiltä virkistysalueilta sijaitsevia metsiä, joita hoidetaan Metsänhoidon suositusten ja FSC-sertifikaatin periaatteiden mukaisesti. Talousmetsissä tavoitteena on tehdä hoitotyöt ja harvennukset ajallaan ja tehokkaasti, jolloin puusto pysyy jatkuvasti hyvässä kasvukunnossa, elinvoimaisena ja tuottavana. Talousmetsät kasvatetaan parhaiten kullekin kasvupaikalle sopivalla kasvatusmenetelmällä.

 

Avohakkuita ei ole onnistuttu osoittamaan taloudellisesta näkökulmasta sen tuottavammiksi kuin jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta.

 

Avohakkuita ei ole onnistuttu osoittamaan taloudellisesta näkökulmasta sen tuottavammiksi kuin jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Metsäohjelmassa tulisikin selkeästi lukea, että myös talousmetsää tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti kestävästi, eikä avohakkuita toteuteta missään.

Samalla metsäohjelman tulisi tunnustaa tosiseikka, että talousmetsätkin ovat keskeisiä kaupunkimetsien biodiversiteetin kannalta ja toimivat kaupungin alueella merkittävinä hiilinieluina.

Jyväskylän kaupungin metsäohjelmasta voi antaa palautetta 1.6.2018 asti.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on kerännyt päivässä yli 5000 allekirjoituista. Jyväskylän seudulla allekirjoituksia keräävät lähipäivinä mm. Greenpeace, Luonto-Liitto ja JYSLY. Nimiä kerätään mm. Yläkaupungin yössä kirkkopuistossa ja lähellä Lounaispuistoa. Netissä voit allekirjoittaa aloitteen avohakkuuttomien valtionmetsien puolesta osoitteessa:  http://avohakkuuthistoriaan.fi/

 

Riikka Leinonen
Hallituksen varajäsen

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

 

Kannanotto: Translaki uudistettava myös lapset ja nuoret huomioiden

Posted on CommentsPosted in Kannanotot

 

Jyvioni: Translaki uudistettava myös lapset ja nuoret huomioiden

Julkaistu 10.5.2018. Julkaisuvapaa heti.
Tiesitkö, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa translaki vaatii pakkosterilisaatiota eli lisääntymiskyvyttömyyttä? Suomen nykyinen translaki loukkaa transihmisten perustuslaillisia ihmisoikeuksia, ja siihen on saatava muutos. Translain uudistuksessa on huomioitava itsemääräämisoikeus, lasten ja nuorten oikeudet sekä sukupuolivähemmistöjen kokemukset.

Sukupuolen korjaaminen vaatii nykyisellään lisääntymiskyvyttömyyttä, vähintään 18 vuoden ikää sekä lääketieteellistä selvitystä, joka voi pahimmillaan viedä useamman vuoden, ja joka loukkaa transihmisten oikeutta yksityisyyden suojaan. Jo yksinään toisen sukupuolimerkinnän saamista henkilöpapereihin joutuu odottamaan vähintään 18 vuoden ikään.

 — Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on räikeässä ristiriidassa nykyisen translakimme kanssa. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa, mitään alaikärajaa ei määritellä. Myös translain tulee vastata sopimusta ja olla siis ikärajaton. Emme voi poiketa lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamisesta missään yhteydessä, mutta silti teemme yhä niin nykyisen translain velvoittamina. Muutos on välttämätön, painottaa Jyvionin toinen puheenjohtaja Jenni Lampi.

 Raskas lääketieteellinen prosessi ei saa olla lähtökohtana oman sukupuoli-identiteetin toteuttamiseen vaan myös jokaisella nuorella ja lapsella on oltava oikeus identiteettiinsä ja yksilöllisiin hoitoihin.

Sote-uudistuksen muotoutuessa uuden translain toteutuminen tulee varmistaa maakunnissa niin perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa. Uhkana on, että translapset ja -nuoret jäävät vaille asianmukaista ja hyvää hoitoa. Tulevissa sote-keskuksissa ja liikelaitoksissa tulee sitoutua translain uudistamiseen ja palveluiden järjestämiseen sen mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ammattitaidosta kohdata, palvella ja hoitaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on varmistuttava riittävällä koulutuksella.

Kuntiin sijoittuvissa perustason sote-palveluissa tulee tarjota tarpeeksi translapsen ja -nuoren kehitystä sekä hyvinvointia tukevia psykososiaalisia palveluita, kuten psykologipalveluita. Tällä hetkellä sotessa uhkana on, että jo nyt ylikuormittuneet matalan tason mielenterveyspalvelut jäävät soten ulkopuolelle. Esimerkiksi oppilashuoltolaissa taatut psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole riittäviä tukemaan translapsen ja -nuoren hyvinvointia, jos sukupuolenkorjausprosessissa vaaditut selvitys- ja arviointiprosessit kestävät jatkossakin jopa vuosia.

— Sateenkaarinuoria käsittelevissä tutkimuksissa on ilmennyt, että transnuoret kokevat toistuvasti laajamittaista syrjintää sekä negatiivisia asenteita. Nämä ovat huolestuttavia esimerkkejä siitä, kuinka nykyiset asenteet aiheuttavat transnuorille paineita ja vaikeuksia arkipäiväisessä elämässä. Syrjivät asenteet kumpuavat usein yhteiskunnan rakenteista ja siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että vanha epäinhimillinen ja ihmisoikeuksia loukkaava lainsäädäntö päivitetään mahdollisimman pian, summaa Jyvionin toinen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen.

 

Aleksi Eskelinen

puheenjohtaja

 

Jenni Lampi

puheenjohtaja

 

Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

 

Jyvioni: Jokaisella on oikeus opiskella ilman seksuaalista häirintää

Posted on CommentsPosted in Kannanotot

Kannanotto: Jokaisella on oikeus opiskella ilman seksuaalista häirintää

Julkaistu 28.11.2017. Julkaisuvapaa heti.

Seksuaalista häirintää ja ahdistelua ei tapahdu ainoastaan aikuisten keskuudessa esimerkiksi työpaikoilla. Myös nuoret ja opiskelijat kokevat häirintää oppilaitoksissa. Viimeistään #metoo -kampanja on osoittanut, että seksuaalista häirintää tapahtuu kaikenlaisissa yhteisöissä.

Jyväskylässäkin on ilmennyt seksuaalisia häirintä- ja ahdistelutapauksia eri koulutusasteilla. Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry vaatiikin, että seksuaalisen häirinnän olemassaolo ja riskitekijät tunnistetaan ja tunnustetaan eri oppilaitoksissa Jyväskylässä.

— Seksuaalisen häirinnän suhteen tulee olla nollatoleranssi, aivan kuten kiusaamisenkin suhteen. Emme voi tuudittautua ajattelemaan, että seksuaalinen häirintä tapahtuu jossain muualla – se on valitettavasti osa monen nuoren ja opiskelijan arkea peruskoulusta lähtien. Etenkin sateenkaarinuoret kohtaavat arjessaan paljon häirintää ja ahdistelua, toteaa Riikka Leinonen, Jyvionin puheenjohtaja.

Ongelmiin tulee puuttua aktiivisesti ja suunnitellusti: Kaikissa oppilaitoksissa pitää kiinnittää huomiota seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn vähintään osana yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaitoksessa opiskelevalle tai työskentelevälle tulee olla selvää, miten häirintätapauksissa toimitaan.

Jyvioni vaatii, että oppilaitoksissa nimetään koulutetut häirintäyhdyshenkilöt, joihin oppilaat, opiskelijat että oppilaitosten henkilökunta voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä. Esimerkiksi useissa ylioppilaskunnissa häirintäyhdyshenkilöt ovat toimineet onnistuneesti jo jonkin aikaa.

Monissa yhteisöissä tuskaillaan, kuinka häirintään tulisi puuttua, sillä sen havaitseminen ei ole aina helppoa ja usein seksuaalista häirintää voi tapahtua yhteisössä myös virallisen opiskeluajan ulkopuolella. Keskiössä tulee olla aina häirintää kokeneen henkilön kokemukset ja niiden tunnustaminen:

— Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jonka henkilö kokee häiritseväksi ja ahdistavaksi. Seksuaalista häirintää ei voi sallia eikä tule vähätellä vetoamalla tahattomuuteen, vitsailuun tai tunkkaisiin sukupuolirooleihin. Pilke sanojan silmäkulmassa ei siirrä vastuuta inhottavasta vitsistä ahdistuvalle kuulijalle, eikä “pojat on poikia” käy selitykseksi tuomittavalle käytökselle, teroittaa Mari Kivijärvi, Jyvionin puheenjohtaja.

Jyvioni muistuttaa, että jokaisella on oikeus käydä koulua ja opiskella rauhassa ilman seksuaalisen häirinnän pelkoa. Fyysinen ja henkinen koskemattomuus ovat erityisen tärkeitä, kun nuori kasvaa omaksi itsekseen. Tehdään Jyväskylästä häirintävapaan oppimisen ja opiskelun kaupunki!

 
Riikka Leinonen
Puheenjohtaja

Mari Kivijärvi
Puheenjohtaja

puheenjohtajat@jyvioni.org
Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

Kannanotto: Hippoksesta Suomen paras ja suurin lähiliikuntapaikka

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot

Hippoksesta Suomen paras ja suurin lähiliikuntapaikka

Julkaistu 29.11.2016. Julkaisuvapaa heti.

Suomessa on tällä hetkellä kova urheilurakentamisen buumi. Maamme suurimpiin kaupunkeihin suunnitellaan tällä hetkellä jopa kolmea suurta liikunta- ja urheilukeskittymää. IFK:n Helsinki Garden -hanke on edennyt suunnittelukilpailuun ja Tampereen Kansi ja Areena -hankkeesta on allekirjoitettu toteutussopimus kesällä. Lisäksi kehitteillä on Jyväskylän oma Hippos2020 -hanke, joka muiden vanavedessä pyrkii kansainvälisesti merkittäväksi urheilukeskittymäksi vuoteen 2020 mennessä.

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry epäilee, että Suomessa olisi kysyntää kolmelle huippu-urheilun suurhankkeelle:

—  On todella iso kysymys, kuinka kaikki kolme hanketta onnistuvat saamaan rahoitusta samaan aikaan. Pelkästään Hippos 2020-hankkeeseen pyritään saamaan yli 200 miljoonaa euroa yksityistä ja julkista rahaa, minkä saavuttaminen tuntuu todella epätodennäköiseltä näissä olosuhteissa, ihmettelee Emilia Lakka, Jyvionin puheenjohtaja. Kaupungin muutamien kymmenien miljoonien rahoitusosuus tuntuu jossain määrin riskisijoitukselta, jatkaa Lakka.

Hippos 2020-hankkeen suuntaa on pohdittava uudelleen. Jyväskylän kaupungilla on oiva mahdollisuus tehdä Hippoksesta Suomen paras, suurin ja vaikuttavin lähiliikuntapaikka. Nykyiset suunnitelmat hyödyttävät lähinnä huippu-urheilua, eivät tavallisten liikkujien tai vähemmistöjen mahdollisuuksia.

Jyväskylä identifioituu jo nyt houkuttelevana opiskelu- ja työskentelypaikkana nuorille. Tätä imagoa tulisi edelleen kehittää sillä, että Jyväskylän kaupunki tarjoaa asukkailleen maan parhaat palvelut liikkua laadukkaissa ulkotiloissa ja pääosin ilmaiseksi. Näin pystytään tarjoamaan palveluja myös niille, jotka liikkuvat nyt vähiten.

— Parhaimmillaan Hippos on kaupungin tärkein liikunta- ja urheilukeskittymä, mutta sillä tulee olla merkittävä rooli myös kaupungin viher- ja virkistysalueiden jatkumossa. Alueen ulkotilojen laadukkaaseen suunnitteluun täytyy panostaa huomattavasti nykyistä enemmän ja Hippos tulee nähdä kiinteänä osana Kehä Vihreää, vaatii Riikka Leinonen, Jyvionin puheenjohtaja sekä maisema-arkkitehtuurin ja liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija.

Hippos sijaitsee loistavalla paikalla tarjotakseen asukkaille ja vierailijoille Suomen parhaat virkistys- ja liikuntapalvelut. Jyvioni huomauttaakin, että alueen saavutettavuutta julkisella liikenteellä sekä pyörällä ja kävellen tulisi parantaa huomattavasti. Nykyisissä suunnitelmissa ei ole tarpeeksi pohdittu esimerkiksi Hippoksen liittymistä Jyväskylän kehittyvään pyöräilyverkostoon.

Sen sijaan alueen sijainti valtakunnallisten urheilun megatapahtumien paikkana on kehno. Vierailijamäärien kasvattaminen on ongelmallista: Hippos sijaitsee kaukana valtaväylistä sekä julkisen liikenteen terminaaleista, eivätkä nykyisten kulkuyhteyksien kapasiteetti riitä kävijämäärien kasvaessa. Isojen tapahtumien vaatima pysäköintitila vie kohtuuttomasti tilaa itse liikunta- ja urheilutoiminnoilta.

Jyvioni vaatii, että Hippoksen suunnitelmia on tarkasteltava suhteessa kaupungin resurssiviisaisiin tavoitteisiin. Alueen suunnitelmat eivät saa perustua yksityisautoiluun, vaikka alueella käytetty rahoituksen kumppanuusmalli sekä suunnitellut toiminnot vaativatkin riittäviä kävijämääriä. Alueen houkuttelevuutta pitää lähestyä kävelyn, pyöräilyn ja liikunnallisesti houkuttelevien ulkotilojen näkökulmasta.

Maailmalta löytyy useita esimerkkejä kumppanuusmallein toteutetuista laadukkaista lähiliikunta- ja moniaktiviteettipuistoista. Kyse on ennen kaikkea tahtotilasta: Tavoitteleeko Jyväskylä asemaa huippu-urheilun ja viihteen megakeskuksena vai kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia edistävänä edelläkävijänä?

 

Emilia Lakka

Puheenjohtaja
040 5947256
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

 

Riikka Leinonen

Puheenjohtaja
040 7664135
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

 

cropped-jyvioni_tausta_face_terävä-1.png

Kannanotto: Minne katosi yhdenvertainen lukiokoulutus?

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot

Minne katosi yhdenvertainen lukiokoulutus?

Kannanotto julkaistu 17.11.2016. Julkaisuvapaa heti.

Lähes 2400 lukiolaista marssi eilen ulos kaduille osoittamaan mieltä Jyväskylän koulutusyhtymän kaavailemia leikkauksia vastaan. Myös Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry. on syvästi huolissaan leikkauksista ja jyväskyläläisten nuorten yhdenvertaisesta asemasta lukiokoulutuksessa.

Jyväskylän lukiolaisten tilanne on jo nyt heikko valtakunnallisella tasolla. Yhtä toisen asteen opiskelijaa kohden käytetään opetukseen 3800 euroa. Käytettävä summa on 20 suomalaisen kaupungin vertailussa pienin. Kaavailtujen leikkausten jälkeen emme voi puhua enää lukiokoulutuksen alueellisesta yhdenvertaisuudesta:

– Valtakunnallinen kilpailu korkeakoulupaikoista on suurta, eikä tilanne tule helpottumaan oppilaitosten pienentäessä sisäänottoaan. Lukiokoulutukseen kohdistuvissa leikkauksissa on kyse niinkin suuresta asiasta kuin jyväskyläläisten nuorten tulevaisuudesta, painottaa Jyvionin puheenjohtaja Emilia Lakka.

Kehityskulku on ollut nähtävissä jo pitkään – ja opiskelijat kärsivät siitä eniten. Koulujen ja luokkien koon kasvattaminen ei ole tehokasta kouluttamista. Pahimmillaan luokkakokojen kasvaminen johtaa siihen, etteivät kaikki kykene osallistumaan opetukseen tilanpuutteen vuoksi. Sillä on myös merkittäviä vaikutuksia kaikkien jaksamiseen:

– Luokkakokojen kasvu vaikuttaa suoraan opetuksen laatuun. Isot luokkakoot hankaloittavat opettajan opettamista, mutta myös oppilaiden keskittymistä. Tilanne voi johtaa pitkällä aikavälillä sekä opettajan että oppilaiden väsymiseen. Kiireinen, väsynyt opettaja ei myöskään pysty havaitsemaan ja puuttumaan opiskelijoiden ongelmiin oppimisessa tai jaksamisessa, toteaa Jyvionin hallituksen jäsen Brigita Krasniqi, Jyväskylän lyseon kasvatti.

Jyvioni muistuttaa, että lukioikäinen on vielä nuori, joka tarvitsee kasvaakseen tukea. Korkeakoulumaailmaan ja itsenäiseen elämään ponnistetaan eväin, jotka mahdollistavat osittain aikuisten aito välittäminen ja tuki:

– Opettajien tuella ja kannustuksella on todella iso merkitys etenkin niille nuorille, joiden kotona ei ole mahdollisuutta tarjota parhaita mahdollisia eväitä kasvuun. Isoissa luokissa syviä luottamussuhteita muodostuu opiskelijan ja opettajan välille heikommin. Juuri luottamusta ja opettajan ammattitaitoa tarvittaisiin siinä, että nuori kykenisi hahmottamaan omia vahvuuksiaan esimerkiksi jatkokoulutusta suunnitellessa, pohtii Jyvionin puheenjohtaja Riikka Leinonen.

Lukio-opetuksen resurssien vähäisyydessä huolestuttavinta kuitenkin on se, ettei Jyväskylän lukiokoulutuksessa kyetä tarjoamaan tarvittavaa määrää kursseja kaikille. Pahimmillaan opintoajat pitenevät opiskelijoista riippumattomista syistä. Jyvioni muistuttaakin, että lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä lain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on myös “tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja”.

Tämä tavoite on aidosti vaarassa Jyväskylässä. Jyvioni vaatiikin, että tilanteeseen puututaan myös muutoin kuin asiaa tutkimalla koulutuskuntayhtymässä – konkreettisia, opiskelijoiden asemaa parantavia tuloksia on saatava aikaan mahdollisimman pian.

 

Emilia Lakka
Puheenjohtaja
040 5947256
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Riikka Leinonen
Puheenjohtaja
040 7664135
puheenjohtajat (at) jyvioni (piste) org

Brigita Krasniqi
Hallituksen jäsen

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry.

Vetoomus koulutuksen, sivistyksen ja opiskelijoiden oikeudenmukaisen kohtelun puolesta

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot
4.4.2016

Jyvioni – Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry. tapasi #koulutusennustus-kampanjan puitteissa kymmeniä lukio- ja korkeakouluopiskelijoita Jyväskylässä ja Helsingissä. Heistä 52 halusi kuvauttaa itsensä ja lähettää terveiset opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasoselle. Keskustelimme monien kanssa koulutusleikkauksista yleisellä tasolla, mutta myös erityisesti opintotukileikkauksista.

Opiskelijat kokevat – kuten monet muutkin suomalaiset – että he osallistuvat mielellään talkoisiin siinä missä muutkin. Erittäin massiivisten koulutusleikkausten takia ilmapiiri on kuitenkin huolestunut. Opiskelijoista ei tunnu, että he osallistuvat nyt talkoisiin vaan koulutuksen yleiseen heikennykseen.

Moni kokee, ettei tulevaisuudesta ole takeita. Tämä huoli ei synny vain huonosta taloudellisesta tilanteesta, vaan siitä, kuinka päättäjät tekevät arvovalintoja. Suomessa koulutus ja sivistys on nähty läpi talousvaihteluiden läpi kantavana voimavarana. Nyt tuntuu siltä, että tähän voimavaraan ei haluta enää panostaa.

Opintotukileikkausten osalta sekä lukiolaiset että yliopisto-opiskelijat ovat huolissaan etenkin tulevien korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista. Moni opiskelija elää jo nyt köyhyysrajan alapuolella. Huoli omasta toimeentulosta painaa monia opiskelijoita, mikä edistää osaltaan pahoinvointia. YTHS:n mukaan mielenterveysongelmat ovatkin opiskelijoiden yleisimpiä terveysongelmia.

Jotta opiskelijat voivat opiskella tehokkaasti, heillä täytyy olla riittävä toimeentulo. Jatkuva opintoaikojen lyhentäminen ja toimeentulon pienentäminen on kuin polttaisi kynttilää kahdesta päästä. Hallituksen tulisikin harkita tarkasti toimiaan – emmehän halua nuoria, jotka palavat loppuun ennen työelämään pääsyään.

Monet kokevat opintotuen mahdollisen lainapainotteisuuden siedettävänä ratkaisuna. Lainaosuuden lisääminen ei saa kuitenkaan olla ainoa ratkaisu. Tulevaisuuden työelämä on erilainen kuin nyt: yhä harvempi työllistyy virkaan tai toisen palkolliseksi. Mikäli hallitus haluaa tukea yhä useampaa työllistämään itseään, tulee muistaa, ettei kymmenien tuhansien eurojen laina houkuttele kokeilemaan onneaan itsensä työllistäjänä.

Mikäli hallitus haluaa nopeammin hyviä ja tuottavia työntekijöitä Suomeen, se ei onnistu kiristämällä ja pelottelemalla. Ihmiset reagoivat pelkoon ja huoleen eri tavoilla. Moni lamaantuu, vain osa kykenee kovempiin suorituksiin. Osa lähtee parempien mahdollisuuksien perään. Moni opiskelija haaveilee elämästä ulkomailla – siellä missä tiede ja osaava opetus saavat enemmän resursseja. Toiset eivät taas uskalla lähteä vaihto-opintoihin kansainvälistymään, koska pelkäävät opintoajan venyvän ja opintotukikuukausien loppuvan.

Vetoamme suomalaiseen vahvaan koulutus- ja sivistysperinteeseen, koulutuksen yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja oikeudenmukaiseen toimeentuloon verrattuna muihin ihmisryhmiin. Opintotukea ei tule heikentää pienentämällä opintorahan osuutta, vähentämällä tukikuukausia ja kiristämällä opintotuen ehtoja – sen sijaan tulee siirtyä kaikille yhteiseen perustuloon.

#koulutusennustus-kampanjan puolesta,

Emilia Lakka
Puheenjohtaja
Jyvioni – Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry.

Riikka Leinonen
Puheenjohtaja
Jyvioni – Jyväskylän Vihreät Nuoret ja Opiskelijat ry.

 

koulutusennustus_vetoomus_opetusministerille-02

Tasa-arvo ei ole valmis!

Posted on CommentsPosted in Kannanotot

Kuva_patsas

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry osallistui Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn tempaukseen tasa-arvon päivänä 19.3. Suomen patsaskanta on sukupuolittunutta, mikä kuvaa hyvin sitä, ettei todellista sukupuolten välistä tasa-arvoa ole Suomessa vielä saavutettu.

Palkkatasa-arvossa on edelleen tehtävää. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla naisten työuriin saadaan lisää varmuutta.

-Jotta tulevat suurnaiset saisivat paremmin kiinni työmarkkinoista ja jotta myös miehet saisivat mahdollisuuden jäädä kotiin lapsen kanssa, on vanhemmuuden kustannuksia tasattava, toteaa Jyvionin puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Laura Mansikkamäki.

Tasavertaista vanhemmuutta voitaisiin tukea ottamalla käyttöön 6+6+6 perhevapaamalli, jossa molemmille vanhemmille kuuluisi kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja kolmas kuuden kuukauden jakso olisi vapaasti vanhempien kesken jaettavissa. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi edelleen säilyttää osana uudistettua perhevapaamallia.

-Työn ja perheen yhteensovittaminen tehtäisiin helpommaksi muuttamalla perhevapaajärjestelmää joustavammaksi, kun vanhemmat saisivat itse valita, millaisissa jaksoissa vapaansa pitäisivät toteaa Jyvionin puheenjohtaja Elina Ripatti.

Elina Ripatti, puheenjohtaja

Laura Mansikkamäki, puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry