Kommentti: Myös kaupunkimetsissä avohakkuut historiaan

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Kannanotot

Artikkelikuva: Jani Sipilä, Greenpeace

Kommentti: Myös kaupunkimetsissä avohakkuut historiaan

Suomessa hakattiin viime vuonna metsää enemmän kuin koskaan. Taloudelliset paineet kohdistuvat niin valtion kuin yksityisten omistajien metsiin. Edes kaupunkien ja kuntien metsät eivät säästy avohakkuilta. Kaupungeissa ja kunnissa metsähakkuut tulevat usein niin lähelle, että lopputulos järkyttää eri tavalla kuin kauempana tapahtuvat hakkuut. Lopputulos on kuitenkin molemmissa sama: Koneellisen avohakkuun myötä ei tuhoudu ainostaan puiden muodostama metsä, vaan yhtälailla aikojen saatossa kehittynyt metsänpohja.

Ympäristöjärjestöt Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö julkaisivat tänään 17.5.2018 ison kansalaiskampanjan Avohakkuut historiaan!  Tahtotilana on, että yhteisiä metsiämme kohdellaan paremmin. Kampanja kerää nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion metsämailla.

Kampanja osoittaa, että avohakkuille on vaihtoehtoja metsänhoidossa – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus toimii myös talousmetsissä. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen myötä metsä pysyy metsäisenä tehtyjen yläharvennusten jälkeenkin.

 

Kampanja osoittaa, että avohakkuille on vaihtoehtoja metsänhoidossa – jatkuvapeitteinen metsänkasvatus toimii myös talousmetsissä.

 

Samaa periaattetta tulisi edistää myös kaupunkien ja kuntien omistamissa metsissä. Vaikka kunnalliseen metsäomaisuuteen kohdistuisi taloudellisia paineita, on avohakkuilla tehtävä metsänhoito kestämätöntä toimintaa etenkin kaupunkiympäristössä ja sen välittömässä läheisyydessä.

Kaupunkimetsä on isoa metsikköä vieläkin herkempi erilaisille häiriötekijöille. Rakennuskannan ympäröimä, pieneltäkin alueelta hakattu metsä on erityisen altis eroosiolle ja kuivumiselle. Samalla kaupunkiympäristöjen sinällään pirstaloituneet elinympäristöt pirstaloituvat muutamiksi vuosikymmeniksi entisestään. Joillekin lajeille se voi koitua kohtalokkaaksi.

Sekä isoissa että pienissä hakkuukohteissa avohakkuut siis tuhoavat paitsi maiseman, hävittävät potentiaalisesti tuhansien metsälajien kodit. Suomen metsien biodiversiteetti onkin heikentynyt. Esimerkiksi osa tutuista metsälintulajeista, kuten hömö- ja töyhtötiainen ovat nykyään uhanalaisia. Mustikkaakaan ei löydä enää yhtä helposti kuin aiemmin. Molemmissa tapauksissa kyse on metsäelinympäristöjen vähenemisestä.

Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Avohakkuut vaikeuttavat taisteluamme ilmastokatastrofia vastaan, kun hiilinieluna toimiva metsä menettää yhtäkkisesti ison osan biomassastaan. Samalla ne rasittavat myös vesistöjämme, jotka ovat jo tällä hetkellä paikoitellen rehevöityneitä.

Myös Jyväskylässä tulisi siis siirtyä avohakkuuttomaan metsänhoitoon. Jyväskylän kaupungin metsäohjelman luonnos on tällä hetkellä nähtävillä.

Vaikka metsäohjelmassa onkin moni hyviä puolia, siinä ei kuitenkaan kielletä avohakkuita yhtenä metsänhoidollisena toimenpiteenä. Kaupungista löytyy myös talousmetsää, jonka osalta todetaan: “Talousmetsät ovat kauempana asutuksesta ja keskeisiltä virkistysalueilta sijaitsevia metsiä, joita hoidetaan Metsänhoidon suositusten ja FSC-sertifikaatin periaatteiden mukaisesti. Talousmetsissä tavoitteena on tehdä hoitotyöt ja harvennukset ajallaan ja tehokkaasti, jolloin puusto pysyy jatkuvasti hyvässä kasvukunnossa, elinvoimaisena ja tuottavana. Talousmetsät kasvatetaan parhaiten kullekin kasvupaikalle sopivalla kasvatusmenetelmällä.

 

Avohakkuita ei ole onnistuttu osoittamaan taloudellisesta näkökulmasta sen tuottavammiksi kuin jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta.

 

Avohakkuita ei ole onnistuttu osoittamaan taloudellisesta näkökulmasta sen tuottavammiksi kuin jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Metsäohjelmassa tulisikin selkeästi lukea, että myös talousmetsää tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti kestävästi, eikä avohakkuita toteuteta missään.

Samalla metsäohjelman tulisi tunnustaa tosiseikka, että talousmetsätkin ovat keskeisiä kaupunkimetsien biodiversiteetin kannalta ja toimivat kaupungin alueella merkittävinä hiilinieluina.

Jyväskylän kaupungin metsäohjelmasta voi antaa palautetta 1.6.2018 asti.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on kerännyt päivässä yli 5000 allekirjoituista. Jyväskylän seudulla allekirjoituksia keräävät lähipäivinä mm. Greenpeace, Luonto-Liitto ja JYSLY. Nimiä kerätään mm. Yläkaupungin yössä kirkkopuistossa ja lähellä Lounaispuistoa. Netissä voit allekirjoittaa aloitteen avohakkuuttomien valtionmetsien puolesta osoitteessa:  http://avohakkuuthistoriaan.fi/

 

Riikka Leinonen
Hallituksen varajäsen

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

 

Aleksi Eskelinen: Miltä kuulostaisi 600 euron bussikortti?

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Blogi

Miltä kuulostaisi 600 euron bussikortti?

Opiskelijat ovat jo kauan toivoneet Jyväskylään edullisempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä. Tällä hetkellä 30 vuorokauden kausilippu maksaa opiskelijalle 51 euroa, mikä on hieman yli 20 prosenttia opiskelijan kuukausittaisesta opintorahasta. Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Vuonna 2016 suomalaisten täyspäiväisten palkansaajien mediaaniansio oli 3001 euroa, joten kuulostaisiko keskipalkkaiselle 600 euroa kuukaudessa kohtuulliselta hinnalta bussikortista?

Halvemman joukkoliikenteen järjestämisen ei pitäisi olla mahdotonta, sillä esimerkiksi Oulussa joukkoliikenne on onnistuttu toteuttamaan niin, että 30 vuorokauden kausilippu maksaa myös aikuiselle 34,30 euroa. Jyväskylässäkin on otettu käyttöön hyviä käytänteitä, tosin ei opiskelijoille. Eläkeläisille on näet mahdollisuus matkustaa päivällä rajattuina tunteina lastenlipun hinnalla. Tällaista mahdollisuutta ei ole kuitenkaan muille vähävaraisille ryhmille, kuten opiskelijoille.

On virhe ajatella, että opiskelija olisi aina juuri opintonsa aloittanut perusterve nuori, joka voi liikkua vaivattomasti polkupyörällä säällä kuin säällä. Opiskelijat ovat hyvin vaihtelevissa elämäntilanteissa olevia: on nuoria ja vanhoja, perheellisiä ja alan vaihtajia. Lisäksi nuorellakin voi olla sairauksia tai rajoitteita, jotka hankaloittavat liikkumista kävellen tai pyöräillen. Joukkoliikenne ei siis ole vähävaraiselle tai pienituloiselle henkilölle mukavuudentavoittelua vaan kyse on peruspalvelusta, joka mahdollistaa päivittäisen elämän, kun ei ole taloudellista mahdollisuutta omaan autoon.

Usein bussilla matkustaminen kuvitellaan pelkästään koulu- tai työmatkoiksi, mutta kyse on paljon muustakin. Matkoja tehdään myös harrastuksiin tai kylään ystävien luokse. Lisäksi opiskelijat matkustavat paljon esimerkiksi kotipaikkakunnilleen eikä suuren matkalaukun kanssa pyöräily ole välttämättä turvallisin vaihtoehto.  Mukavaa ei ole sekään, että polkupyörä saattaa hävitä viikonlopun aikana matkakeskuksen pyörätelineestä. Joukkoliikenne ja pyöräily tulisikin nähdä enemmän toisiaan tukevina kuin toisiaan pois sulkevina liikkumismuotoina.

Joukkoliikenteeseen panostaminen on valinta kohti kestävämpää tulevaisuutta. Lippujen hintojen laskeminen kasvattaisi joukkoliikenteen matkustajamääriä, mikä myös lisäisi bussien täyttöastetta. Tämä tekisi bussimatkustamisesta myös ekologisempaa, kun bussit eivät liikennöisi puolityhjinä ja päästöt jakautuisivat useamman matkustajan kesken. Tämä vähentäisi myös yksityisautoilua. Osa menetetyistä lipputuloista saataisiin todennäköisesti takaisin sillä, kun yhä useampi ostaisi bussikortin. Lisäksi sujuva joukkoliikenne tuo koko kaupungin palvelut kaikkien saataville, joten sillä on myös merkitystä elävän kaupunkikeskustan kannalta. Tulevaisuuden liikkuminen tuleekin sekoittamaan entistä enemmän erilaisia liikkumismuotoja keskenään. MaaS (Mobility as a Service) -ajattelu näkee liikkumisen eri liikennemuotojen saumattomana palveluketjuna, joka mahdollistaa sen, että kuluttajan ei tarvitse valita enää yksityisauton, bussikortin tai muiden liikennemuotojen välillä.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kotoa lähtiessään voisi lähimmältä kaupunkipyöräpisteeltä pyöräillä sopivalle bussipysäkille. Kaupunkibussilla matkaa voisi jatkaa matkakeskukselle, josta voisi vaihtaa sujuvasti kaukojunaan. MaaS-ajattelun mukaan tämä kaikki tapahtuisi yhdellä ja samalla lipulla. Joukkoliikennettä ei tule siis nähdä liikaa muiden liikkumismuotojen kilpailijana vaan uutena joustavana mahdollisuutena. MaaS on ehkä vielä Jyväskylässä tulevaisuutta, mutta sujuvan ja edullisen joukkoliikenteen tulisi olla tätä päivää.

Jyväskylän kuuluisi olla nuorekas ja eteenpäin katsova uudistuja, jossa palveluita on helppoa käyttää riippumatta siitä, millä alueella asuu tai onko varaa omaan autoon. Toimivaan joukkoliikenteeseen panostaminen tai panostamatta jättäminen on aina arvovalinta. Seuraavissa budjettineuvotteluissa on aika mitata, onko Jyväskylä maineensa mukaisesti opiskelijakaupunki!

 

Aleksi Eskelinen

Jyvionin hallituksen toinen puheenjohtaja

 

Oskari Hakala: Muovin kierrätys tulee mahdollistaa kaikille

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Blogi

Muovin kierrätys tulee mahdollistaa kaikille

Maaliskuun alusta alkoi kampanja #muovitonmaaliskuu, jonka tavoitteena on herättää ihmisiä ajattelemaan kertakäyttömuovin osaa omassa elämässä ja myös vähentämään sitä parhaansa mukaan. Tehtävä ei ole mitenkään helppo ja kuvastaa muoviongelman laajuutta. Muovi onkin saanut mediassa paljon näkyvyyttä merien jätelauttojen ja mikromuovin aiheuttamien uhkien seurauksena. Vaikka kampanjan teemana onkin vähentää muovia, on muovia elämässämme hyvin monessa muussakin muodossa kuin kertakäyttöisessä muodossa. Tämän takia myös kierrättäminen on oleellinen osa kokonaisuutta ja sitä tulee pohtia myös kriittisesti.

Muovin kierrättäminen on ristiriitainen aihe, josta löytyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tällä hetkellä Jyvioni kannattaa muovin kierrättämistä ja toivoisi, että kierrätysmahdollisuuksia parannettaisiin etenkin niillä alueilla, joissa ei vielä tällä hetkellä ole muovinkeräyspistettä, kuten keskustassa. Tämä lisäisi tasa-arvoisuutta ja näin myös kierrättämisen onnistumista. Jyväskylässä muovinkeräyspisteet ovat keskittyneet lähinnä suurten automarkettien yhteyteen. Kierrättäminen ei voi olla vain niiden oikeus, joilla on varaa ja mahdollisuuksia liikkua pitkiä matkoja. Välimatkat kasvattavat myös kierrättämisen kynnystä verrattuna tilanteeseen, jossa kierrättäminen on mahdollista omassa lähiympäristössä. Aina kyse ei ole vain mahdollisuuksista, kyse on myös viitseliäisyydestä. Kierrättämättömyydestä ei pitäisi syyttää autottomia, jotka eivät käy automarketeissa.

Muovin kierrättämistä voidaan kritisoida sen kalliudella ja monimutkaisuudella. Jätteitä ei saada kierrätettyä yhtä lujiksi materiaaleiksi, kuin mitä ne ovat olleet. Useat ehdottavatkin ennemmin muovin polttamista kuin kierrättämistä. Tämän ongelma on se, että polton seurauksena joudutaan luomaan uutta muovia entisen tilalle, sillä toistaiseksi suuressa koossa ei ole muita vaihtoehtoja tarjolla. Materiaalina muovi on erinomainen tiettyihin käyttötarkoituksiin keveytensä, eristävyytensä ja kostuedensietonsa ansiosta. Näin ollen sen polttaminen on tuhlausta. Vaihtoehto ei ole myöskään pitkällä tähtäimellä kestävä, sillä muovin pääraaka-aine on öljy, joka ei ole uusiutuva raaka-aine.

Myös yksilöille on annettu paljon vastuuta, jotta kierrättäminen onnistuisi. Yhdessä nämä kaksi edellä mainittua kantaa tekevät aiheesta kyseenalaisen. Olipa totuus mikä hyvänsä, niin ainakaan nykyinen systeemi ei tue niin muovin kierrättämistä, kuin sen käytön lopettamistakaan. Jos muovin kierrätyksen halutaan toteutuvan tehokkaasti, tulisi se mahdollistaa kaikille ja tehdä siitä riittävän helppoa. Sen sijaan, jos kierrätys nähdään negatiivisena asiana tulisi ensitöiksi kierrätyspisteet poistaa. Yksin tämä ei ole mitenkään järkevä vaihtoehto, vaan kaupungin tulisi sen seurauksena myös kieltää muovin käyttö ja tuoda tilalle vaihtoehtoisia materiaaleja. Ikävä kyllä muovi on vahvasti osana arkeamme ja vaihtoehtoiset tuotteet eivät ole vielä toistaiseksi suuressa tuotannossa. Näin ollen muovi on ongelma, joka ei häviä nopeasti ja tähän tehokas kierrättäminen olisi oiva vaihtoehto.

Muovi on ongelma, johon myös Jyväskylän Vihreät ovat ottaneet kantaa. Jyvioni toivookin laaja-alaisempaa ja kaikki huomioon ottavaa otetta muovista ja etenkin sen kierrättämisestä. Toivomme selkeyttä eri vaihtoehtojen välille, sillä jos kierrätystä toteutetaan vain puolitehoisesti, se ei tule toimimaan halutulla tavalla. Yksilön kannalta tehokkain tapa vaikuttaa asiaan olisi kuluttamisen vähentäminen. Kuluttamisen vähentäminen vähentää suoraan myös muovin, samoin kuin muiden raaka-aineiden, kuluttamista.

 

Oskari Hakala

Jyvionin hallituksen ympäristövastaava
Luonnonvarat ja ympäristö -kandidaattiopiskelija

Oskari Hakala: Suomalaisen metsäluonnon suojelu askeleen pidemmällä

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Blogi

Suomalaisen metsäluonnon suojelu askeleen pidemmällä

7.11.2017 Jyvionin blogissa Martti Rajamäki kertoi Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi järjestetystä Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjasta. Kampanjan tavoite oli saada yksityisten lahjoittajien toimesta Suomeen vähintään 1800 ha uutta suojeltua maata, eli sata hehtaaria jokaiseen maakuntaan. Tätä päämäärä valtio lupasi tukea suojelemalla yksityisten lahjoittamien maiden verran omia maitaan.

Nyt kun vuosi 2017 on takanapäin ja kampanja ohi, on tuloksia alettu tarkastelemaan. Ja tuloshan on loistava, kampanja ylitti tavoitteensa. ELY-keskukset julkaisivat tiedot kampanjasta 31.1. ja lopputulos oli parempi kuin odotettiin. Kaiken kaikkiaan yksityiset tahot ja säätiöt suojelivat 3064 ha maata. Tämä ylitti tavoitteet helposti, samoinkuin valtion lupaaman ylärajan. Kampanjassa valtio nimittäin lupautui lahjoittamaan yksityisten verran omia maita, mutta korkeintaan tavoitteen verran, eli 1800 ha.

Yksityisten lisäksi myös kunnat osallistuivat kampanjaan ahkerasti, vaikka heidän panostaan ei valtion lisämaihin huomioidakkaan. Kaiken kaikkiaan kunnat lahjoittivat 1980 ha omia maitaan suojeltaviksi. Esimerkiksi Jyväskylän ja Saarijärven kunnat suojelivat yhteensä 36 ha verran. Muutenkin kampanjaa ajatellen Keski-Suomessa tavoiteltu 100 ha raja ylittyi, tulokseksi tulikin 167 ha. Keski-Suomi osoitti vastuullisuutta metsien suojelussa ja hyvä näin, sillä juuri näiden alueiden metsiä on suunniteltu käytettävän kovakouraisemmin tulevaisuudessa.

Suojelualueet eivät pinta-alallisesti jakautuneet tasan Suomen sisällä ja kaikissa maakunnissa ei päästy tavoiteltuun 100 ha määrään. Yhdeksän kahdeksastatoista maakunnasta ylitti rajan, jo pelkästään tästä voi päätellä, että jakauma ei ole tasainen.

Valtion lupaamista 1800 ha on tällä hetkellä suojeltu 665 ha ja työ uusien suojelualueiden kartoittamiseksi on koko ajan käynnissä, ja loputkin kohteet tullaan julkistamaan myöhemmin tänä keväänä.

Kaiken kaikkiaan kampanja onnistui erinomaisesti ja sen ansiosta Suomeen saatiin noin 6800 ha uutta suojeltua pinta-alaa. Koko Suomen koossa määrä ei ole suuri, mutta joka askel on eteenpäin. Suomalaisella metsäluonnolla on toivoa!

Oskari Hakala

Jyvionin hallituksen ympäristövastaava
Luonnonvarat ja ympäristö -kandidaattiopiskelija

Tutustu Jyvionin uusiin puheenjohtajiin ja hallitukseen 2018!

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista

Tiedote: Jyvionille uusi hallitus vuodelle 2018!

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry piti syyskokouksensa tiistaina 28.11.2017. Kokouksessa valittiin yhdistykselle puheenjohtajat sekä uusi hallitus vuodelle 2018. Onnea valituille toimijoille!

Yhdistys otti syyskouksessaan myös kantaa häirintävapaan koulutuksen puolesta. Kannanotto löytyy täältä

Jyvionin puheenjohtajiksi valittiin Aleksi Eskelinen ja Jenni Lampi. Yhdistyksellä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa. Syyskokous valitsi Jyvionin hallituksen 2018 jäseniksi seuraavat kahdeksan (8) henkilöä: Oskari Hakala, Wilma Jyrkinen, Petrus Kauppinen, Vilma Kosonen, Anna Mikkola, Adéle Nurmela, Janina Ranta ja Jani Repo. Hallituksen varajäseninä toimivat: Mari Kivijärvi, Reetta Kinnunen, Katri Kortelainen, Riikka Leinonen, Martti Rajamäki ja Minna Selkälä. Myös Jyvionin tapahtumatyöryhmä jatkaa aktiivista toimintaansa vuonna 2018. Tapahtumatyöryhmän vastaaviksi valittiin Emmi Pelkonen ja Minna Selkälä.

Molemmat yhdistyksen uudet puheenjohtajat ovat tulleet mukaan Jyvionin toimintaan kuluneena vuonna. Aleksi Eskelinen on kolmannen vuoden historian opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Eskelinen käy parhaillaan Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssia ja hänet valittiin juuri JYY – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa JYY:n vihreiden listalta edustajistoon. Vihreä politiikka vei saman tien Eskelisen mukanaan:

On ollut hienoa nähdä kuinka avoimesti Jyvioni on ottanut uudet vaikuttajat mukaan toimintaansa ja kuinka nopeasti itsekin olen päässyt osaksi tätä yhteisöä. Tavoitteena onkin levittää tätä mahtavaa yhteishenkeä osaksi yhä useamman nuoren ja opiskelijan elämää, summaa puheenjohtaja Aleksi Eskelinen.

 Toinen tuore puheenjohtaja Jenni Lampi opiskelee tällä hetkellä kokiksi Jyväskylän aikuisopistossa. Lampi innostui politiikasta keväällä toimiessaan kuntavaalissa ehdokkaan tukiryhmässä. Nyt oli aika lähteä tekemään vihreää politiikkaa aiempaa konkreettisemmin:  

Mahtavaa päästä mukaan tähän porukkaan! Meitä innostuneita tekijöitä on nyt paljon ja odotan innolla, mitä kaikkea opimme ja saamme aikaan Jyväskylän seudulla, iloitsee puheenjohtaja Jenni Lampi.

Jyvioni on kuluneena vuonna tavoittanut paljon nuoria ja yhdistyksen jäsenmäärä onkin kasvanut merkittävästi. Uudet puheenjohtajat pääsevät johtamaan Keski-Suomen yhtä aktiivisinta poliittista nuorisojärjestöä. Jyvionin toiminnan tärkeimmät painopisteet vuonna 2018 ovat yhä organisoituneempi tapahtumien järjestäminen, yhdistyksen sisäisen ja ulkoisen koulutustoiminnan lisääminen, poliittisten kampanjoiden organisointi sekä kunta- ja maakuntapolitiikan tutuksi tekeminen nuorille.

Hyvää joulunodotusta ja tervetuloa mukaan toimintaan vuonna 2018!

Innolla ensi vuotta odottaen,
Aleksi Eskelinen ja Jenni Lampi
Puheenjohtajat 2018

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry

Martti Rajamäki: Suomalaisella metsäluonnolla on toivoa

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Blogi

Suomalaisella metsäluonnolla on toivoa

Suomi tunnetaan metsistään, mutta tällä hetkellä suomalainen metsäluonto on uhattuna. Hallituksen kaavailemat hakkuutavoitteet tulevat entisestään pahentamaan tilannetta. Kuluva vuosi on kuitenkin Suomi 100 – juhlavuosi, jonka vuoksi etenkin metsänomistajilla on erityinen mahdollisuus vaikuttaa metsiemme puolesta. Lue, missä tilassa suomalainen metsäluonto on ja mitä voit tehdä.

Suomalainen metsäluonto on kriisissä, joten suojeltavan arvoiset metsät tulisi suojella ennen kuin on liian myöhäistä! Suomen hallitus on päättänyt lisätä hakkuiden määrää merkittävästi ja on jo lisännytkin. Lähimmät esimerkit hakkuista löytyvät Jyväskylästä, jossa kaupunki on hakannut lähimetsiä rajusti muun muassa Palokan asuinalueella. Monen metsistä riippuvaisen lajin kanta on romahtanut, ja samalla metsien antamat terveyshyödyt ovat monin paikoin heikentyneet metsien häviämisen myötä.

Mitä juuri sinä voit tehdä ?

Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi Suomen valtio on perustanut kampanjan http://www.luontolahjani.fi, jossa se lupautuu suojelemaan vuoden loppuun mennessä valtion ulkopuolisten tekijöiden suojeleman alueen verran omaa maataan. Toisin sanoen, tänä vuonna suojeltavat alueet tuplautuvat  valtion toimesta. Yksittäinen henkilö voi lahjoittaa rahaa esimerkiksi Luonnonperintösäätiölle, mikäli omaa metsää ei ole.

Moni varmasti ajattelee, että Suomessa sentään on metsää – mutta kysymys kuuluukin, minkälaista? Metsiä on määrällisesti paljon, mutta ne ovat pääosin kaukana luonnontilaisesta.  Peräti 90 %:iin metsistämme kohdistuu taloudellisia tavoitteita. Tarkasteltaessa Etelä-Suomea talousmetsien osuus metsäpinta-alasta on vieläkin suurempi: 95 %.

Metsien valjastaminen tiukasti taloudelle on johtanut esimerkiksi lajistollisen monimuotoisuuden hupenemiseen. Metsissämme elää tällä hetkellä 816 uhanalaiseksi määriteltyä lajia. Suurin osa kaikista uhanalaisista lajeista elää juuri metsissä.

Tästä huolimatta tietyt tahot puhuvat kestävästä metsätaloudesta. Sen varjolla hallitus pyrkii lisäämään hakkuita monien biologian alan asiantuntijoiden vahvasta kritiikistä huolimatta. Hallitus unohtaa, että Suomi on sitoutunut Nagoyan sopimukseen; sen tähtäimenä on monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen tällä vuosikymmenellä.  Mikäli metsien suojelua ei edistetä nykyistä enemmän, tulee monimuotoisuus hupenemaan entisestään.

Suomen talousmetsien yleisin käyttötapa on avohakkuu. Tällöin metsä ”tyhjennetään” alle sadan vuoden välein. Samalla hävitetään myös sinne syntynyt monimuotoisuus. Suojelulla kyettäisiin säilyttämään edes paikoin koskemattomia metsäalueita. Toki talousmetsistäkin löytyy biodiversiteettiä, mutta yli kolmasosa uhanalaisista lajeista on riippuvaisia juuri vanhoista metsistä – erityisesti niiden korkean lahopuun määrän takia.

Suojeltu ja monimuotoinen metsäluonto on myös matkailuvaltti. Lisäksi sillä on monia hyviä vaikutuksia terveyteemme: Metsäluonto tutkitusti kohentaa mielialaa ja vähentää reaktioita allergeeneihin.

Nyt on loistava aika antaa aikainen joululahja metsäluonnon hyväksi, sillä tällainen tilaisuus ei tule toistumaan!

Martti Rajamäki

Jyvionin hallituksen ympäristövastaava

Ympäristötieteenen ja -teknologian kandidaattiopiskelija

Oskari Hakala

Luonnonvarat ja ympäristö -kandidaattiopiskelija

 

Jyvioni syyskokoustaa!

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista, Tapahtumat

Jyvionin syyskokous on pian täällä!

Olet tervetullut nauttimaan pari palaa pitsaa ja istahtamaan bissen ääreen Vakkariin. Parhaimmillaan voit päätyä vaikkapa Jyvionin puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi!

Saavu siis yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen tiistaina 28.11.2017 klo 17 30 Vakiopaineeseen, osoite Kauppakatu 6, Jyväskylä.

Kokouksessa valitaan yhdistyksen kaksi puheenjohtajaa sekä hallituksen jäsenet vuodelle 2018. Lisäksi kokous hyväksyy yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2018.

Kokouksen puheenjohtaa pitkän linjan vihreä edaattori Kyösti Ylikulju. Kokouksen päätteeksi saamme kuulla Kyöstin tarinoita JYY:n edarista vuosien varrelta!

Mikäli olet kiinnostunut hallituspaikasta, voit halutessasi ota yhteyttä: puheenjohtajat@jyvioni.org

Kokouksen Facebook-event löytyy täältä.

Nähdään kokouksessa!

JYYn edustajistovaalit tänä syksynä!

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista

Äänestä edarivaaleissa!

JYY – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit pidetään marraskuussa 2017!  Ennakkoäänestys on 2.-3.11.2017 ja varsinaiset vaalipäivät 6.-8.11.2017.  Lue lisää täältä.

JYYn vihreät opiskelijat toimii Jyvionin alaisena vihreänä listana JYY – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. JYYn vihreillä on tämän syksyn edarivaaleissa yhteensä 37 upeaa ehdokasta eri pääaineista.

 

 

 

Tapaa ehdokkaat ympäri kampusta!

JYYn vihreät kampanjoivat aktiivisesti ennen vaaleja ympäri kampusta. Tule rohkeasti moikkaamaan ja nappaamaan mukaasi kahvi sekä JYYn vihreiden esite!

 

Kuntavaalit 2017: Vihreä kevät on täällä!

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista

Jyväskylään tuli kertaheitolla Vihreä kevät! Onnea kaikille uusille valtuutetuille!

Jyväskylän Vihreiden historiallinen vaalivoitto 19,8 prosentin ääniosuudella ja 14 valtuustopaikalla osoitti, että Jyväskylässä on todella tilausta vihreälle politiikalle. Nämä vaalit olivat ehdottomasti myös nuorten vaalit: Jyvionin tukemista nuorista ehdokkaista läpi meni yhteensä viisi valtuutettua ja kolme varavaltuutettua. Haluamme kiittää lämpimästi kaikesta tuesta ja äänistä, joita nuoret ehdokkaamme saivat!

Jotta vihreä kevät muuttuisi vihreäksi kesäksi, syksyksi ja talveksi, tarvitsemme mukaan innostuneita maailmanparantajia myös vaalihuuman jälkeen.

Mitä siis tehdä?

1. Liity jäseneksi
Jyvionin jäseneksi voit liittyä osoitteessa https://www.vihreat.fi/liity?yhdistys=95. Vihreiden jäsenyys on kannanotto paremman maailman puolesta, ja liittymällä Jyvionin jäseneksi tuet yhteistä työtämme neljän vuodenajan puolesta paikallisesti.

2. Seuraa meitä
Jyvionin toiminnasta ja tapahtumista saat parhaiten tietoa sosiaalisen median kanavistamme Facebookista, Instagramista ja Twitteristä sekä osoitteesta www.jyvioni.org. Löydymme kaikista näistä käyttäjätunnuksella @Jyvioni.

3. Tule mukaan tapahtumiin
Tapahtumamme ovat kaikille avoimia kaikille vihreämielisille nuorille ja nuorenmielisille vihreille! Emme edellytä jäsenyyttä, pohjatietoja vihreästä politiikasta, kasvissyöntiä tai autottomuutta, vaan kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Mukaan voi tulla tutustumaan missä tahansa vaiheessa vuotta. Tule ja tuo kaverisikin!

Tervetuloa mukaan toimimaan neljän vuodenajan puolesta. Yhdessä. Paikallisesti. Rohkeasti.

Koko Jyvionin hallituksen puolesta,
Puheenjohtajat Mari ja Riikka

Tiedote: Jyvionille uusi hallitus vuodelle 2017!

Posted on CommentsPosted in Ajankohtaista

Jyvionille uusi hallitus vuodelle 2017!

Tiedote julkaistu 29.11.2016. Julkaisuvapaa heti.

Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry piti syyskokouksensa maanantaina 28.11.2016. Kokouksessa valittiin yhdistykselle puheenjohtajat sekä uusi hallitus vuodelle 2017.

Jyvionin puheenjohtajiksi valittiin Riikka Leinonen ja Mari Kivijärvi. Syyskokous valitsi Jyvionin hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Petrus Kauppinen, Katri Kortelainen, Vilma Kosonen, Brigita Krasniqi, Martti Rajamäki, Janette Saarenpää ja Irina Tuokko. Hallituksen varajäseninä toimivat Reetta Kinnunen ja Emilia Lakka.

Yhdistyksellä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa. Riikka Leinonen jatkaa yhdistyksen puheenjohtajana jo toista kautta ja on myös nimetty Jyväskylän Vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi.

— Odotan innolla toista vuottani puheenjohtajana. Uusi hallitus on hyvä yhdistelmä vanhoja konkareita ja uusia tulokkaita, ja meillä on monipuolisia osaajia monelta alalta. Vuosi 2017 on meille merkittävä kolmien vaalien vuosi, kun kuntavaalien lisäksi tavoittelemme menestystä myös JYYn ja JAMKOn edustajistovaaleissa, linjaa Riikka Leinonen.

Toinen, nyt valittu puheenjohtaja Mari Kivijärvi puolestaan on toiminut vuonna 2016 Jyvionin hallituksen varajäsenenä että varsinaisena jäsenenä tiedotusvastaavan pestissä. Hän toimii lisäksi Vihreiden nuorten järjestämän Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssin ohjausryhmän puheenjohtajana.

— Emilia Lakka on tehnyt upeaa työtä kuluneena vuonna Jyvionin puheenjohtajana, ja hän jättääkin isot saappaat täytettäviksi. Toimeen ryhtymistä kuitenkin helpottaa, että Riikka Leinonen jatkaa toisena puheenjohtajana. Mennyt vuosi samassa hallituksessa on ollut opettavainen ja antoisa, ja onkin ilo päästä Riikan aisapariksi, iloitsee tuore puheenjohtaja Mari Kivijärvi.

Jyvioni on aloittanut jo kevään 2017 kuntavaaleihin valmistautumisen, mikä näkyy Jyväskylän Vihreiden asettamien nuorten ehdokkaiden suurena määränä. Listalla on jo yli kymmenen nuorta nimeä. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupunginvaltuustoon saadaan vähintään 2-3 nuorta, vihreää edustajaa.

Yhdistys otti syyskouksessaan myös kantaa kehittyvään Hippos 2020 -hankkeeseen. Kannanotto löytyy täältä.

Innolla ensi vuotta odottaen,

Riikka Leinonen ja Mari Kivijärvi

Puheenjohtajat 2017
Jyvioni – Jyväskylän vihreät nuoret ja opiskelijat ry.

 

cropped-jyvioni_tausta_face_terävä-1.png